Skip to Content

Erityisalojen Toimihenkilöiden Työttömyyskassa

HAE ETUUTTA

Yrittäjäkäsite

Työttömyysturvalain mukaan yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka päätointaan varten on velvollinen ottamaan YEL- tai MYEL-vakuutuksen.

Yrittäjäksi katsotaan myös yrityksessä työskentelevä yrityksen osaomistaja, joka kuuluu muun lakisääteisen eläkevakuutuksen piiriin,

  • jos hän työskentelee johtavassa asemassa ja omistaa yksin vähintään 15 % tai hänen perheellään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on omistuksessa vähintään 30 % yhtiöstä; tai
  • jos hän työskentelee osakeyhtössä, josta hän itse tai hänen perheensä tai he yhdessä omistavat vähintään 50 %
  • vastaavalla tavalla työskentelee muussa yrityksessä tai yhteisössä, jossa hänellä tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa katsotaan olevan edellä mainituissa kohdissa sanottua vastaava määräämisvalta (esimerkiksi kommandiittiyhtiössä vastuunalainen yhtiömies, avoimen yhtiön yhtiömies)
  • toimii omalla toiminimellä tai ennakkoverolipulla (myös esimerkiksi toiminimen haltijan kyseisessä yhtiössä työskentelevä puoliso on työttömyysturvalain mukainen yrittäjä)

Henkilön katsotaan olevan johtavassa asemassa yrityksessä, jos hän on osakeyhtiön toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen tai jos hän osakeyhtiössä tai muussa yrityksessä tai yhteisössä on vastaavassa asemassa. Tällaiset henkilöt voivat saada palkansaajakassasta ansiopäivärahaa, ellei heidän omistuksensa ylitä säädettyjä rajoja.

Pelkästään prokura tai muu nimenkirjoitusoikeus ei tuota työttömyysturvalain mukaista johtavaa asemaa yhtiössä.

Perheenjäseneksi katsotaan yrityksessä työskentelevän henkilön puoliso (myös avopuoliso) ja henkilö, joka on yrityksessä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu henkilön kanssa samassa taloudessa.

Jos perheenjäsenet asuvat eri osoitteissa ja taloudessa, estettä ansiopäivärahan maksamiselle ei määräysvallan puuttumisen takia ole. Aviopuolisoita, jotka välien rikkoontumisen takia asuvat erillään, ei pidetä puolisoina.

1.1.2016 alkaen yrittäjämääritelmä laajeni. Jatkossa yrittäjinä pidetään myös niitä henkilöitä, jotka eivät ole velvollisia ottamaan maatalousyrittäjän tai yrittäjäeläkelain mukaista eläkevakuutusta. Yrittäjänä pidetään myös siis henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa.

Pienimuotoista yritystoimintaa harjoittavia on aiemmin pidetty omaa työtä tekevinä. Omalla työllä tarkoitetaan lähinnä sellaista työtä, jota ei tehdä ansiotarkoituksessa  (esimerkiksi omaishoitajat, au pairit ja apurahansaajat).

Muutoksen myötä suurin osa ns. omaa työtä tekevistä katsotaan työttömyysturvassa yrittäjäksi. Yritystoiminnaksi katsotaan esimerkiksi laskutuspalveluyrityksen kautta tapahtuva työllistyminen. Työ- ja elinkeinotoimiston käytäntö ei ole kuitenkaan muuttunut. Omaa työtä tekevät (esim. freelancerit) voidaan katsoa edelleen sivutoimisiksi yrittäjäksi, jolloin he ovat oikeutettuja palkansaajan työttömyysturvaan.

Esimerkkejä yrittäjäasemasta

Esimerkki 1:
Neiti A työskentelee C Oy:ssä mutta ei ole johtavassa asemassa. Hän omistaa yhtiön osakkeista 50 prosenttia. Neiti A on yrittäjä.

Esimerkki 2:
Rouva A työskentelee B Oy:ssä talousjohtajana. Rouva A omistaa 49 prosenttia yhtiön osakkeista ja on yrityksen hallituksen varajäsen. Rouva A ei osallistu säännöllisesti yrityksen hallituksen kokouksiin. Rouva A:ta ei pidetä yrittäjänä.

Esimerkki 3:
Herra A työskentelee B Oy:ssä, jonka osakkeista hän omistaa 15 prosenttia. Herra A on B Oy:n toimitusjohtaja. Herra A on yrittäjä, koska hän on työttömyysturvalain tarkoittamalla tavalla johtavassa asemassa, jolloin yrittäjämääritelmä täyttyy 15 prosentin omistusosuudella.

Esimerkki 4:
Rouva B työskentelee C Oy:ssä yrityksen toimitusjohtajana. Rouva B ei omista yrityksen osakkeita. Rouva B:n puoliso herra B omistaa yhtiöstä 10 prosenttia ja heidän samassa taloudessa asuvat lapsensa D ja C 10 prosenttia kumpikin. Rouva B on yrittäjä, koska hän on johtavassa asemassa ja hänen perheenjäsenillään on 30 prosenttia yhtiön osakepääomasta.

Esimerkki 5:
Herra A on kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies. A:n määräysvaltaa ei ole rajoitettu yhtiösopimuksella. Herra A:n lisäksi kommandiittiyhtiössä työskentelevät hänen vaimonsa Rouva A ja heidän tyttärensä Neiti A, jotka ovat äänettömiä yhtiömiehiä. Neiti A ei asu samassa taloudessa vanhempiensa kanssa.

Herra A:n lisäksi yrittäjänä on pidettävä Rouva A:ta, koska hänen perheenjäsenellään on riittävä määräysvalta yrityksessä. Koska neiti A ei asu vanhempiensa taloudessa, ei hän ole työttömyysturvalakia sovellettaessa perheenjäsen, eikä häntä voida pitää yrittäjänä pelkästään sen takia, että hän on äänetön yhtiömies.

Esimerkki 6:
Puolisot A ja B ovat avoin yhtiö C:n yhtiömiehiä, eikä heidän määräysvaltaansa ole rajoitettu yhtiösopimuksella. Molempia pidetään yrittäjinä vaikka yhtiössä olisi muitakin yhtiömiehiä.

Perheenjäsenten yrittäjyys

Työttömyysturvalaissa on määritelty ns. satunnaisen yrittäjän käsite. Satunnaisella yrittäjällä tarkoitetaan perheyrityksessä alle 6 kuukautta kahden vuoden aikana työskentelevää perheenjäsentä, joka ei itse omista osuuksia yrityksestä eikä toimi esim. sen hallituksen jäsenenä. Kun kyseessä on satunnainen yrittäjä, hänet voidaan katsoa työttömäksi, vaikka yritystoimintaa ei olisikaan lopetettu. Häntä käsitellään siten samalla tavalla kuin palkansaajaan rinnastettavaa sekä luonnonolosuhteista johtuen kausiluontoista yrittäjää.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että palkkatyöstä työttömäksi jäänyt henkilö voi työskennellä enintään kuusi kuukautta kahden vuoden aikana perheyrityksessä niin, että työskentelyn jälkeen hän saa edelleen palkansaajan päivärahaa edellyttäen tietysti, ettei enimmäisaika ole täyttynyt.

Perheenjäsenellä on oikeus työttömyysetuuteen kokoaikaisen lomautuksen ajalta. Edellytyksenä on, että perheenjäsenellä on muu kuin YEL- tai MYEL-vakuutus ja yrityksessä on lomautettu tai irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä vuoden tarkastelujaksolla vähintään yksi perheen ulkopuolinen jäsen.

Kaikkien perheenjäsenten koskevien poikkeusten soveltaminen edellyttää, ettei perheenjäsenellä ole eikä kahden vuoden aikana ole ollut määräysvaltaa yrityksessä (alle 15 % osakepääomasta, osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai vastaava määräämisvalta on ok).

Yrityksen perheyrityksessä työllistyneen perheenjäsenen pääsyä työttömyysetuudelle helpotetaan tilanteessa, jossa yritystoiminnan edellytykset ovat heikentyneet pysyväisluonteisesti eikä perheenjäsen enää työskentele yrityksessä. Edellytyksenä olisi muun ohessa, ettei yritystoiminnassa syntyvä tulo ylitä 1 000 euroa kuukaudessa yrityksessä työskentelevää henkilöä kohti. Voimaantulo 1.1.2015.

Jos osuuskunnassa on enintään kuusi jäsentä katsotaan heidät kaikki yrittäjiksi, koska heillä katsotaan olevan yli 15 prosenttia määräysvallasta. Jos jäseniä on seitsemän tai enemmän, ei ketään voida katsoa yrittäjiksi vaikka he olisivat osuuskunnan hallituksen jäseniä.

Perheenjäsenten omistus huomioidaan myös osuuskunnissa, joten yrittäjäasema voi osakunnassa työskentelevän henkilön osalta muodostua myös yli kuusi jäsenisessä osuuskunnassa, jos perheenjäseniä on saman osuuskunnan jäseninä niin, että yhteensä määräysvalta osuuskunnassa on vähintään 30 prosenttia.

Jos yksityisen elinkeinonharjoittajan perheenjäsen työskentelee elinkeinonharjoittajan palveluksessa, on elinkeinonharjoittajan perheenjäsen yrittäjä, koska elinkeinonharjoittajalla on yksin yritystoimintaa koskeva määräysvalta.

Back to top