Skip to Content

Erityisalojen Toimihenkilöiden Työttömyyskassa

HAE ETUUTTA

Soviteltu työttömyysetuus

Soviteltuun työttömyysetuuteen on oikeus laissa säädetyin edellytyksin työnhakijalla,

  • joka tekee osa-aikaista työtä; ei kuitenkaan, jos osa-aikaisuus perustuu työntekijän aloitteesta tapahtuneeseen työajan lyhentämiseen
  • jonka päivittäistä tai viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta tai jonka työnteko on estynyt toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa (ks. viikoittaisesta lyhennetystä työajasta jäljempänä)
  • joka on vastaanottanut enintään kaksi viikkoa (14 pv) kestävän kokoaikatyön
  • joka työllistyy yhdenjaksoisesti päätoimisesti enintään kaksi viikkoa yrittäjänä tai omassa työssä tai
  • jolla on tuloa lain tarkoittamasta sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä.

Osa-aikatyöllä tarkoitetaan kaikkea osa-aikaista työ- tai virkasuhteessa tehtyä työtä. Työ voi olla aloitettu työttömänä ollessa tai se voi olla työtä, jota on aikanaan tehty päätyön ohella. Sivutyön käsitettä ei tunneta. Kaikki tehty palkkatyö otetaan huomioon sovittelussa ja 80 %:n enimmäisaikarajaa arvioitaessa.

Tulojen huomioiminen edellyttää, että kyseessä on em. sovittelutilanne. Ellei kyseessä ole jokin edellä mainitusta tilanteesta, tulot eivät vähennä maksettavan päivärahan määrää. Esimerkiksi kun lomautettu saa lomautuksen aikana pitää puhelinetunsa eikä hän ole työssä, hänen puhelinetuansa ei sovitella. Jos hän on työssä, etu sovitellaan yhdessä muiden tulojen kanssa.

80 %:n enimmäisaikaedellytys

Jotta soviteltua päivärahaa voidaan maksaa, työaika saa olla yhdestä tai useammasta työsuhteesta enintään 80 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta (tai jaksotyössä kuukausipalkan perusteena oleva keskimääräinen työaika enintään 80 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta tasoittumisjakson aikana).

Työajan tulee siten esimerkiksi lomautustilanteessa aina vähentyä ainakin 20 % kalenteriviikossa. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, vertailu tehdään työaikalaissa tarkoitettuun säännölliseen työaikaan (40 tuntia/vk). Yritystoiminnan tai oman työn tapauksessa työaikavertailua ei asian luonteen vuoksi luonnollisesti tehdä.

Työajan tarkastelujakso on lyhennetyssä työviikossa ja työpäivässä (sekä lakkotilanteessa) kalenteriviikko, muissa tapauksissa sovittelujakso (kuukausi, 4 kalenteriviikkoa tai erityinen sovittelujakso). Erityisen sovittelujakson enimmäistyöaika saadaan jakamalla viikon enimmäisaika viidellä ja kertomalla osamäärä sovittelujaksoon sisältyvien korvauspäivien määrällä.

Sovittelujakso ja päivärahan hakeminen

Soviteltua päivärahaa haetaan neljän peräkkäisen kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa jälkikäteen. Sitä maksetaan sovittelujakson jokaiselta päivältä. Soviteltu työttömyysetuus määräytyy sovittelujakson työtulon perusteella. Hakemusajan ja palkkatodistuksen on aina vastattava toisiaan. Palkkatietojen lisäksi liitteeksi tarvitaan työsopimukset kaikista hakujakson töistä.

Jos sovittelujaksoon sisältyy sellaisia ajanjaksoja, jotka eivät oikeuta työttömyysetuuteen tai soviteltuun työttömyysetuuteen, työttömyyskassan on käytettävä erityistä sovittelujaksoa. Erityinen sovittelujakso muodostetaan tällöin jakson niistä osista, joille este ei ulotu. Erityiselle sovittelujaksolle muodostetaan laskennallinen tulo, joka poikkeaa palkkatodistuksen mukaisesta tulosta. Sovittelujakso voidaan erityistä sovittelujaksoa käyttäen yli neljä viikkoa kestävän osa-aikatyön alkaessa määrätä myös siten, että sovittelujaksot vastaavat osa-aikatyön palkanmaksujaksoja. Tämä mahdollistaa sovittelun tahdistamisen palkanmaksujaksoihin. Sovittelujakson tulo muutetaan laskennalliseksi tuloksi kertomalla päiväpalkka luvulla 21,5.

jakson ansio
—————————– x 21,5
jakson päivät (5 pv/vk)

Laskennallisesta työtulosta vähennetään myös suojaosa.

Poikkeava sovittelujakso tulee siis kysymykseen, kun sovittelujaksoon sisältyy aikoja, jolta ei ole oikeutta työttömyysetuuteen (esim. omavastuuaika, karenssi). Yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö (yli 80 % alan enimmäistyöajasta) ei kuulu sovitteluun piiriin. Tällaiset työt ”hypätään ylitse” ja muilta hakemusjakson päiviltä maksetaan muiden edellytysten täyttyessä täyttä ansiopäivärahaa. Työstä saatu tulo otetaan sovittelussa huomioon, vaikka henkilö ei ole ollut työnhakijana. Sovittelussa tulona otetaan huomioon palkka tai muu ansiotulona pidettävä vastike, joka on saatu korvauksena työstä. Jos yritystoiminnan sovittelujakson tulot eivät ole luotettavasti osoitettavissa, ne voidaan arvioida verotustietojen perusteella.

Sovitellun päivärahan suuruus

Täydestä työttömyyspäivärahasta, jota kokonaan työtön olisi muuten saanut, vähennetään 50 prosenttia sovittelujakson aikana ansaitusta palkasta tai muusta tulosta. Tuloista vähennetään ensin suojaosa, jonka suuruus on

  • neljän viikon hakujaksolla 279 euroa
  • kuukauden hakujaksolla 300 euroa

Sovittelujakson aikana ansaittu palkka ja soviteltu päiväraha voivat olla yhteensä enintään saman verran kuin päivärahan perusteena oleva palkka. Poikkeuksena tästä päivärahan ja työtulon yhteissumma voi olla suurempi kuin päivärahan perusteena oleva palkka, jos ansaittu työtulo jää alle suojaosan.

Soviteltua etuutta maksetaan, jos maksettava määrä kuukaudessa on vähintään 50 % peruspäivärahasta. Maksamatta jätetään vain alle puolen peruspäivärahan määrän kuukaudessa alittavat erät.

Sovitellun päivärahan kesto

Sovitellulla päivärahalla ei ole enimmäiskestoa.

Lyhennetystä työviikosta

Lyhennettyjen työviikkojen ajalta maksetaan täyttä päivärahaa työttömiltä päiviltä. Työaikaraja on lyhennetyssä työviikossa 80 prosenttia, jolloin yhdeltäkin lomautuspäivältä viikossa voidaan maksaa täyttä päivärahaa.

Back to top